Matkakertomus Dublinista 14.11.-17.11.2008


Cibola!!!
Ci-a-bola, Ci-a-bola, Bumpty-bumpty bump! 
Kultainen kaupunki siintää harmaan pilvimassan takaa, kun aurinko heijastuu merestä ja antaa lähes odottamattoman näyn, tarujen kultainen kaupunki. Cibola! Olen tulossa jälleen. Vaikka eilen taas koko maailma oli minua vastaan, akrobaatin lailla taas jotenkin ihmeellisesti käänsin kelkkani. Älä anna paskiaisten musertaa maailmaasi.

To take the cup
To fill it up
To drink it slow
I can't let you go
I must be an acrobat
To talk like this
And act like that
And you can dream
So dream out loud
And don't let the bastards grind you down

-U2


Aivan kuin viime kerralla, paitsi että nyt olen jotenkin nopeampi. Tiedän katujen jo odottavan minua. Höyryävän kuun joka iskee askeleeni varjot kiveen, niinkuin aina ennenkin. Mutta ennen tähtiradoille nousevaa kuuta, tai edes Lilithin mustaa kuuta, iltapäivän viimeinen aurinko hyväilee aurinkolasieni varjoja, kun sukellan jälleen kohti O'Connell Streetiä. Spire of dublin saa viimeiset säteensä ja Liffey-joki taas vanhan tuttavan.

Ilta on sininen ja vihreä. Ympäröitynä keltaisilla valoilla, aika-avaruuden läpikiitävillä autoilla jättäen aukkoja ilmaan jotka hiljaa täyttyvät. Heading to Brazen Head - tällä kertaa ehdin ajoissa. Tilaan Coors lightin ja istun penkillä, ihmiset alkavat vasta saapua töistä ja täyttävät pubin ja ovat kuin olohuoneissaan. Tarjoilijat peilaavat vielä itseään peileistä, tarkistavat kuvajaisistaan että hiukset on hyvin ja valmistautuvat omiin rooliinsa täksi illaksi. Monet ihmiset syövät isoja annoksia ja paikka alkaa hiljalleen täyttyä. Kolmannen tuopin jälkeen unohdan jo työn ja kaiken sen paskan. Pitäisikö sytyttää kaikki sillat tuleen. Burn Hollywood Burn, Sirkus on saapunut kaupunkiin. Viime aikoina kaikki on alkanut muistuttaa sirkusta, johtuuko se näistä ajoista, ihmisistä, rahasta, ahneudesta - maapallon rata on muuttunut.

lue lisää täältä


http://maailmapalaa.blogspot.fi/2008/11/dublin-2.html