Kirjoittaja: sanna
Kohdemaa: Irlanti
Kohde: Dublin
Kirjoitettu: 25.2.2012
Muokattu: 26.2.2012
Lukijoita: 9573
Herätyskello alkoi piippailemaan aamuyöllä kello 3.40. Kahvinkeitin päälle, viimeiset tarkastukset että kaikki on mukana ja sitten taksiin kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. SAS:n lento lähti ajallaan ja pian olimmekin Tukholmassa odottelemassa jatkolentoa Dubliniin. Dublinin lentokentältä hyppäsimme AirCoachiin jonka kyydissä pääsimme parin sadan metrin päähän hotellistamme Roxford Lodgesta. Kirjauduimme sisään ja lähdimme saman tien kaupungille. Suojatien käyttäminen liikennevaloissa osoittautui heti ensimmäisestä risteyksestä lähtien hiukan erilaiseksi kun kotosuomessa on totuttu. Odottelimme kiltisti valojen vaihtumista jalankulkijoille vihreiksi kun muut suhauttelivat kävellen ohi. Ohitimme muutamia risteyksiä katsellen muiden kulkemisia kunnes tajusimme jutun juonen . Kävelimme reilun 10 minuuttia Trinity Collegelle ja kävimme katsomassa Book of Kellsin. Kirjasto oli upea, mutta itse “päänähtävyys” jätti hiukan kylmäksi. Melkeinpä voisi sanoa että ilman kirjan näkemistäkin pärjää ihan hyvin Dublinissa. Trinity Collegesta lähdimme katselemaan Temple Barin aluetta. Kävelimme sen läpi kaikessa rauhassa Christ Churchille saakka jonka kävimme katsomassa. Ostimme kirkon lipunmyynnistä yhteislipun kirkkoon ja viereiseen Dubliniaan. Kirkko oli hieno, kuten katedraalit tuppaavat olemaan ja pisteenä i:n päälle heillä oli suomenkielinen opaslehtinen telineessä. Yhteislipun Dublinia osuus jouduttiin jättämään seuraavaan päivään, sillä Dublinian ovella tajusimme sen olevan auki enää puolisen tuntia. Lähdimme etsimään ravintolaa Temple Barista ja löysimmekin kivan sellaisen (Old Mill). Söimme ja joimme hyvän, ellei sitten erinomaisen palvelun saattelemina. Suosittelen tätä ravintolaa jos sattuu kulmille osumaan. Lounaslista on voimassa kello kuuteen saakka.
Aamulla hotellin tarjoaman Full Irish breakfastin jälkeen (joka oli allekirjoittaneelle kasvisruuanystävälle astetta erilaisempi aamiainen) lähdimme kohti Dublinin bussin pääkonttoria josta oli tarkoitus lunastaa etukäteen netistä 20 % alennuksella ostetut liput Hop-on Hop-off -bussiin. Saimme lippumme ja matkasimme bussin kyydissä melkein koko kierroksen Jamesonin viskitislaamolle saakka. Tislaamokierros alkoi saman tien. Katselimme videon pienessä auditoriossa jonka jälkeen kiersimme tislaamon. Kierros päättyi ravintolaan josta saimme viskipaukut ja lapsi pillimehun. St. Michan´s Church on melkein Jamesonin vieressä joten menimme sinne. Tämä kirkko oli meidän “pakko nähdä” -listalla eikä se tuottanut pettymystä. Opas joka vei meidät kryptiin oli mahtava. Saatiin myös koskea muumioituneen ristiretkeläisen sormea, tosin kaksi meistä passasi koskemisen senkin uhalla että lottovoitto jää saamatta (koskeminen tuo kuulemma onnea). Kirkosta kävelimme Dubliniaan, joka kuului myös meidän “pakko nähdä” -listalle. Kaikki kolme tykättiin paikasta tosi paljon. Mukaan kotiin lähti riimukirjaimilla paperille väritetyt etunimet. Dubliniasta lähdimme Temple Bariin etsimään ravintolaa ja löysimmekin sellaisen joka on saanut foorumeilla positiivista arvostelua. Mulle tosin ei ihan aukea ravintolan hyvät arvostelut sillä mun mielestä siellä tarjottu ruoka oli hyvää, mutta ei mitenkään erikoisen upeaa. Tarjoilijakin sattui viemään ruoka-annoksen väärään pöytään kun oltiin siellä…
Uusi aamu ja uusi Full Irish breakfast lautasella… Lähdimme aamiaisen jälkeen kohti hotelliamme lähintä olevaa Hop-on Hop-off -bussin pysäkkiä. Ajelimme sillä Kilmainham Gaoliin. Kierrosta jouduimme odottelemaan mutta odottelu meni nopeasti katsellen museoa. Hieno paikka. Kilmainham Gaolin opastetulle kierrokselle en välttämättä veisi lasta jos lapsi osaisi englantia. Kierroksen jälkeen kävimme Gaolin kahvilassa syömässä herkulliset kakkupalat. Kun kävelimme ulos niin bussi tuli saman tien ja pääsimme jatkamaan matkaa O´Connell streetille. Pyörimme aluella oman aikamme, kävimme ostoskeskuksessa josta sattuman kautta tulimme ulos National Leprachaun museon sisäänkäynnin viereen. Olin etukäteen katsellut museoa josko se olisi kiinnostava mutta laittanut käynnin siellä taka-alalle. Nyt kun kuitenkin kerran olimme sen vieressä niin päätimme mennä käymään siellä siitä huolimatta että meiltä maksoi sisään 27 €, mikä tuntui aika suolaiselta hinnalta. Museo oli kiva, opas kertoi muutaman kivan tarinan kierroksen aikana, mutta tiedä sitten oliko museo tuon 27 € arvoinen. Hyvä mieli museosta kuitenkin jäi. Museon jälkeen aloimme kävellä hissukseen hotellille päin Celtic Whiskey Shopin kautta. Ostin pullon skotlantilaista viskiä (Cragganmore 12 yo) huonolla omalla tunnolla. Jotenkin tuli fiilis että olisi pitänyt valita irkkuviski .
Jälleen yksi irlantilainen aamiainen syöty. Alkaavat menemään alas yhtä hyvin kuin itse irlantilaisillakin. Aamiaisen jälkeen lähdimme St. Stephen´s Greenille. Aiemmin kävellessämme siellä huomasimme hienon leikkipuiston mutta tuolloin se oli mennyt kiinni (sulkeevat leikkipuiston puoli tuntia ennen kuin puisto suljetaan). Nyt pääsimme sinne ja lapsi oli riemuissaan. Ikinä nähnyt yhtä vaativia kiipeilytelineitä lapsille, olisi ollut kiva nähdä paikallinen muksu kiipeilemässä niissä. Oltuamme aikamme puistossa lähdimme Number Twenty Nine museoon. Ihana talo ja mielenkiintoinen historia. Onneksi päätettiin käydä siellä. Museovierailun jäkeen kävelimme hetken siellä täällä kunnes palasimme hotellille lepäilemään iltaa varten. Olin etukäteen varannut meille paikat Brazen Headiin kuuntelemaan irlantilaisia tarinoita ja syömään illallista. Ilta oli mahtava. Ruoka oli hyvää ja kerrotut tarinat mielenkiintoisia. Vajaa 3 tuntia meni hujauksessa. Suosittelen tätä ehdottomasti. Jos joku sattuu miettimään kuinka lapsi viihtyi illan niin lapsi sai illan isännältä Paavo Pesusieni värityskirjan joka piti lapsen omissa puuhissaan tarinoiden ajan. Illan päätteeksi kävelimme takaisin hotellille katsellen irlantilaista iltaelämää.
Viimeinen aamu Dublinissa koitti. Lähdimme heti aamiaisen jälkeen lentokentälle. Dublinissa olisi voinut viettää pidempäänkin aikaa. Ymmärrän täysin ihmisiä jotka hurahtavat Irlantiin. Mekin tavallaan taidettiin hurahtaa sillä toisen kerran tullaan varmasti sinne menemään. Ihania ihmisiä ja mahtavia tarinoita. Upea paikka kerta kaikkiaan.
Klikkaa kuvaa nähdesi sen suurempana!
merja - 25.2.2012
Hei, Sanna!
Innostava kertomus ja hienot kuvat, myös hyvät linkit mielenkiintoisilta näyttäviin kohteisiin! Ne luettuaan ja katseltuaan tekee mieli lähteä Irlantiin!
sei11ja - 3.3.2012
Samaa mieltä edellisen kommmentoijan kanssa.
Haluaisitko kommentoida tätä matkakertomusta? Kommentointi on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille, joten rekisteröidy!
→ Tilaa Matkakertomukset RSS-syötteenä.
→ Tilaa Matkailublogi RSS-syötteenä.
© 2008 - 2024 Matkailijat.net | Info | Mainosta sivuillamme
0.026257991790771|1734219782.4751|1734219782.4489