Lauantai 13. maaliskuuta 2010 - Onnea Erno, Tarvo, Ernesti ja Ernst

Matkailublogi

Matkailukeskustelut

Matkakohteet

Matkustus

Kirjautuminen

^{>>REKISTERÖIDY}
^{>>Salasana hukassa?} ^{>>Jäsenlista}

Matkat & Lennot

AREA
Blue 1
Booking.com
Ebookers
Finnmatkat
Hispania
Hotels.com
Seat24
STS Alppimatkat
Travelstart

Uusimmat

Pythagorion, Samos - Rantalomailua ja viihdettä Samoksen Pythagorionilla ^{(9.3.2010 00:32)}

Tukholman hotellit - Hotelli läheltä nähtävyyksiä tai Tukholman keskustaa ^{(6.3.2010 19:47)}

Vathi, Samos - Esittelyssä Samoksen tunnetuin kaupunki Vathi ^{(4.3.2010 18:05)}

Berliini, Saksa - nähtävyyksiä ja tekemistä Berliinissä ^{(3.3.2010 00:27)}

Kokkari, Samos - Rantaelämää Samoksen lumoavalla Kokkarilla ^{(28.2.2010 21:27)}

Berliinin hotellit - Vinkit hyvän hotellin löytämiseksi Berliinistä ^{(7.2.2010 20:49)}

Koh Chang on kalastajakylä Thaimaassa ^{(25.1.2010 23:28)}

Koh Samui, Thaimaa - rannat ja sukellus Koh Samuilla ^{(19.1.2010 10:51)}

Koh Mook, Thaimaa ^{(14.1.2010 22:46)}

Etelänmatkojen jättiALE jatkuu ^{(11.1.2010 23:25)}

Petroskoi 2, kaupungilla

Kirjoittaja: barinja

Kohdemaa: Venäjä

Kohde: Petroskoi

Kirjoitettu: 29.1.2009 00:00 (muokattu: 29.1.2009 00:00)

Lukijoita: 2465

Aamupala on tanakka Severnajassa. Osa joukosta lähtee kiertoajelulle, me kaverin kanssa päätämme siirtyä suoraan asiaan: ostoksille ja tutustumaan kaupunkiin jalkautuen.

Jostakin mainoksesta päättelemme, että sopiva kohde olisi Sigma-tavaratalo.

Respasta kysymään, että mistä meille taksi. Hotellin nurkilta löytyy parikin taksiasemaa.

Kaikki hyvät neuvot unohtaen nousemme taksin kyytiin ja annamme osoitteeksi Sigma.

Olisi pitänyt ensin kuskin kanssa tarinoida hieman siitä, että mikä taksa olisi tämmöisestä retkestä. Olin kyllä kuullut että kiinteää taksaa peritään kaupunkialueella,

mutta niinhän maksoimme ylihintaa kuskille, ei ollut minulla taitoja ryhtyä perillä enää kovistelemaan taksaria.

Taksilla ajelu ei sinänsä ole kallista Petroskoissa, ja niinpä ei annettu mokoman pilata tunnelmaa, vaan käveltiin sisään. Tavaran, tuotteiden, hyllyjen paljous on samaa mitä Suomen hehtaarimarketeissa on totuttu näkemään. Valikoima täälläkin on laajempi ja määrät suurempia kuin kaupungilla myymälöissä. Makeisia, astioita, vaatteita, kodin tavaraa, ruokaa, juomaa, kaikkea on todella paljon. Valitsen ison mukin hotellihuoneessa pidettävää salaista omaa teehetkeä varten. Vaikka on vielä aamupäivä, on kassoilla jonoa. Huomasin myös kojun josta saa ostaa Lokakuun rautateiden junalippuja. Kassalta päästyämme menimme lasiseinäiseen valoisaan kahvilaan suunnittelemaan paluuta hotellille. Respassa olivat sanoneet, että bussi no 1 tuo takaisin, siispä kasseinemme vaeltamaan pysäkille. Kohdalle sattui ensimmäiseksi marshrutka, ja kapusimme peremmäksi.

Petroskoissa julkiseen kyytiin nousevan kannattaa painautua istumaan välittömästi, kuskit eivät säästele sompaansa ja liikenne on yleensäkin melkoista hyrskettä. Trollikassa (johdinauto) on rahastajat, jotka ilmeisesti ovat toiselta ammatiltaan akrobaatteja, liikkuvassa autossa kolikoiden käsittely on oma taidemuotonsa. Marshrutkassa kuski rahastaa. Kyyti on kylmää mutta halpaa. Ja toi meidät hotellin ovelle. Ostosten inventaarin jälkeen lähdettiin etsimään kevyttä välipalaa, ja mentiin hotellin omaan kahvilaan. Täällä on vallan oivallinen lihaseljanka, jota onneksi älysin tilata kun näin jonkun toisen särpivän soppaa sujuvasti. Päälle kahvit, ja taas menoksi. Hotellin viereisessä korttelissa Gertseninkadulla (Herzen?) huomaamme taidekaupan, myytävänä on taiteilijantarvikkeita sekä valmiita käsitöitä, tosi kiva paikka.

Hotellin ovelta katsottuna alas oikealle jatkuu pääkatu, Leninin prospekti. Kadun varrella on vaatekauppoja, kahviloita ja ravintoloita, ja tämä katu loppuu Äänisen rantaan. Rantapuisto ja taideteoksin somistettu rantakatu ovat kaupungin ylpeys ja asukkaiden viihtymispaikka, täältä löytyy myös tivoli- ja huvipuistoalue lapsille.

Hotellin ovelta katsoen vasemmalle lähtee Engelsinkatu, joka aukeaa kuuluisalle Leninin aukiolle. Aukiota ympäröi rakennuskompleksi, joka on rakennettu puoliympyrän muotoon aukiota myötäillen, keskellä on Leninin kookas muistomerkki. Ikuinen tuli palaa puistokujan päässä. Tämänkin kadun varrella on myymälöitä ja kahviloita, joissa viivähtelemme. Päivä näyttää muodostuvan niin liikunnalliseksi, että pari, kolmekaan kermaleivosta ei kai haittaa. Ja tämäkin katu päättyy Äänisen rantaan, mutta ennen sitä on Kirovin-aukio, jolla sulassa sovussa sijaitsevat perinteisen mallinen Petroskoin Musiikki- ja Draamateatteri sekä suomen- ja karjalankielisiä esityksiä valmistava Kansallinen Teatteri ja Nukketeatteri. Vieressä myös tavaratalo Karjalan Tori, jossa on sisällä paljon erillisiä myymälöitä.

Rannassa on Petroskoin matkustajasatama ja terminaali.

Haluamme tietysti kokeilla myös trollikkakyytiä, ja Kirovin aukiolta kiipeämme kyytiin.

Ei ole meillä hajuakaan minne ollaan matkalla, joten kysyn kuskilta:” Prospekt Lenina?”, joka on tuttua seutua. Tämän seurauksena innokkaat avuliaat matkustajat lähes työntävät meidät ulos autosta sopivalla pysäkillä.

Lähdemme siis tutustumaan rantatiehen, mutta sitä ennen on vielä yksi fiksun näköinen kahvila ison virastorakennuksen alakerrassa, sinne siis. Paikka on englantilaistyylinen, kalliinsorttinen, mutta mukava keidas, jossa kiva musiikki soi taustalla vaimeasti. Kaakaot otetaan ennen rantakatua.

Kuvat puhukoot puolestaan, tuuli ajeli vaahtopäitä, suuri Ääninen aukeni edessä välkehtien.

Myrsky Äänisellä oli nyt myöhemmin viime syksynä irrottanut ja siirrellyt, uskomatonta kyllä, graniittisia reunakiviä kadulla ristiin rastiin, kerrottiin lehdessä.

Vaan on jo kiire hotelliin, illaksi on koko ryhmälle varattu käynti Kansallisessa Teatterissa. Taiteilijat ovat valmistaneet ryhmäämme varten hauskan laulu- ja soittoesityksen, ja laulamme ja leikimme mukana tuttuja karjalaisia lauluja, ollaanhan Karjalan pääkaupungissa.

Jo vain on kokemuksia kertynyt paljon, ei tarvitse tänäkään iltana unta odotella.

Lähtö on huomenna puolen päivä jälkeen, siitä lyhyesti seuraavassa tarinassa.

Barinja.