Tunnus: Salasana:
» Rekisteröidy   » Salasana hukassa?

Laatokkaa kiertämässä 3

Kirjoittaja: barinja
Kohdemaa: Venäjä
Kohde: Laatokka
Kirjoitettu: 28.6.2012
Muokattu: 28.6.2012
Lukijoita: 3907

KONEVITSAN  KAUTTA  KOTIIN

Koska aioimme liikkeelle aikaisin (klo 08.00) aamulla, ja hotellissa oli vielä  vähänlaisesti vieraita, oli aamupalamme toimitettu meille bokseissa jo illalla. Tämä aamiainen osoittautui kylläkin kohtuullisen vaatimattomaksi , ja turvauduimme omiin voileipiin.

Sortanlahden satamaan ajoimme varmuuden vuoksi Pyhäjärven keskustan kautta, emmekä järven alakautta kulkevaa sivutietä, sillä meillä oli hieman epäilyksiä sivuteiden ajokelpoisuudesta. Plodovoen, (Pyhäjärven keskustan kautta kulkeva) tie osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi, se oli suurimmalta osalta äskettäin päällystetty, ja luostarin tienviitat varmistivat matkasuuntaa. Loppumatkan hiekkatie satamaan oli siedettävää, melko kuoppaista muttei vaarallista. Satamassa meidän oli määrä liittyä Antti Musakan ryhmään, laiva saarelle lähtisi klo 9, ja olimme rannassa varttia vaille yhdeksän. Pian paikalle kaartoivatkin linja-auto ja Antti. Nousimme rautalaivaan, mutta ei siihen Konevits-nimiseen, joka yleensä vie matkailijat, vaan Antillapa oli ihan oma laiva. Poika potristautuu! Keli oli melko tuulinen, muttei kovin kylmä, ja 7 km matka taittui n. puolessa tunnissa.

Minun edellisestä käynnistäni täällä on jo neljä vuotta, ja on selvää, että paljon on täällä saatu aikaan. Nyt oli käynnissä Pyhän Portin kunnostusta varten rakennettavien telineiden teko. Työ oli annettu ukrainalaisille rakentajille, joiden päätä ei ole palellut korkealla työskentely. Pääkirkkoon, jonka yläkirkko oli saanut ikkunalasit, ja osa kauniista maalauksista oli jo kauniisti entisöity, tutustuttuamme ryhmä lähti Antin johdolla kiertämään aluetta, ja trapezassa sai teetä. Kasvimaalla oli perunahommat käynnissä, kuulemma pietarilaisia lapsia, jotka kitkivät rikkaruohoja. He oleskelevat täällä 18 päivää, heille järjestetään leikkejä, työtä, opetusta ja retkiä. Heille se on hyväksi, heistä ei tule huligaaneja, kerrottiin minulle. Iloinen meininki näkyi nuorilla olevan pellolla, ei mitään kyyryssä raatamista. Luostarin isossa hotellissa tehdään myös korjaustöitä sen oltua sotilaskäytössä sekä Suomen että Neuvostoliiton aikana. Ja niin edelleen, tämmöisissä kohteissa kyllä työtä riittää, ja, kuten aina sanon, se on kyllä vaivan arvoista. Voin vakuuttaa, että retki Konevitsan luostarisaarelle on hieno  kokemus.

Kun ryhmä palasi kierrokselta, kiipesimme laivaan. Rannassa kiinnitti huomiota laiturille tuodut kasat rakennustarpeita, joita kuljettaja lastasi pieneen henkilöautoon ja kyyditsi työmaan lähelle. Myös  Konevits-laivalla tulleet matkustajat ottivat kukin kaksi tiiltä viedäkseen ne mukanaan samalla työmaalle. Fiksua, eikö?

Satamasta jatkui meidän matkamme kohti Käkisalmea, jossa oli päätetty käydä syömässä päivän pääateria ihan kaikessa rauhassa. Kun kaupunkia sitten lähestyttiin, huomattiin, että edessä on parin kilometrin mateleva jono. Siltaremonttiko taas, arveltiin, mutta kävi ilmi, että kyseessä oli kolari, ja toisen osapuolen auto oli keskellä tietä, ja tientukkona, joten taas liikenne sujui vuorosuuntiin. Yksi kaista meneville, toinen tuleville, niin luulimme, mutta kävikin ilmi, että näissä tapauksissa leveät pientareetkin ovat käytössä, sillä röyhkeästi meidät jonottajat moni ohitti oikealta, tunkien väliin heti kun edellä oleva liikkui. Syömään kuitenkin vihdoin päästiin Käkisalmen linnan vastapäätä olevaan ravintolaan, ja pöytään tilattiin tuhdit herkut.  Ja matkamieliala koheni taas merkittävästi.

Koska hyvää tietä riitti, määritettiin seuraavaksi etapiksi Lahdenpohjan Annikka-hotellin kahvila, jossa oli jo niin monesti poikettu ja jopa majoituttu, että alkoi tuntua, että johan aletaan olla kotipuolessa. Maalima pienenee!

Rakennuskanta täälläpäin poikkeaa Aunukselaisesta. Paljon jäljellä vielä suomalaisperäisiä talojakin.

Vaan siihenpä se hyvä tie sitten päättyikin siltä erää, alla oli epätasainen ja kulunut asvaltti , joka Hiitolassa muuttui erittäin mutkaiseksi, mäkiseksi ja täriseväksi hiekkatieksi. Hurjapäisiä ohituksia riitti tällä tiellä, jossa kuljettaja ei voinut nähdä yhdenkään kaarteen tai  mäennyppylän taakse, mitä siellä oli tulossa. Kun otimme pienen tauon sivutien liittymään, nähtiin miten mutkasta tuli pikkusamara poikittain täyttä vauhtia kuin rallikuski  ikään, hiekka vain pöllysi ja kone parkui.  Jos olisimme olleet tiellä, olisi tämä auto ollut meillä sylissä armotta, kukaan ei olisi ehtinyt tehdä yhtään mitään. Tukka pystyssä kuuntelimme vielä jonkin aikaa moottorin ulvontaa; onhan se varmasti loittonemassa.

Nämä ”Hiitolan kauhutkin” ovat jäämässä historian varjoihin. Uuden komean Käkisalmi-Sortavala- tien pohjan raivaustyöt olivat jo käynnissä useissa kohdin, leveyttä näyttäisivät suunnitelleen eri lailla kuin esi-isäkultamme aikoinaan tarvitsivat. Ei se uusi tie varmaankaan vielä ensi kesänä valmis ole, mutta valmistelu on alkanut jo viime kesänä, joten eiköpä tuo tuosta. Kuvittelisin, että tämä uusi tie tavoittelisi Petroskoista vastaan tulevaa uutta tietä, jonka täten nimitän KARJALAN VALTATIEKSI.

Kurkijoen jälkeen tienpinta parani, vaikka koko loppumatkan aina Sortavalaan asti tie on erittäin mutkainen ja kapea. Lahdenpohjassa hengähdettiin kahvila Annikassa, ja pikku ostosten jälkeen suunnattiin Sortavalaan pitkin hyvää, vaikkakin mutkaista asvalttitietä.

Sortavalassahan on suuren Karjalan sillan perusteellinen korjaus meneillään, joten liikenne kiertää Vakkolahden. Tie on kovin kuoppainen ja kapea. Siltaremontin on tarkoitus valmistua lokakuussa, tässä vaiheessa puuttui kokonaan puolet sillasta.

Ajoimme  pysähtymättä Ruskealaan Herran kukkaroon, jonne osa porukasta jäi viihtymään, saunomaan ja lepäilemään  vielä yöksi. Tässä erosimme siis, ja yhteinen matka saatiin onnelliseen päätökseen. Matkaa kuljettajalle matkamittariin kertyi rajalta rajalle 985 kilometriä, ja elämyksiä kaikille pään täydeltä.

Kelit suosivat matkaa, lämpöasteet välillä 15-19 astetta, puolipilvistä, jokunen pieni sadekuuro. Majoitus oli tilattu firmalta Saimaa Travel, johon kiitokset on lähetetty.

Kuvia matkalta

Klikkaa kuvaa nähdesi sen suurempana!


Sortanlahti
(Lisätty: 28.6.2012)

Lastautuminen
(Lisätty: 28.6.2012)

Pääportin korjaus
(Lisätty: 28.6.2012)

Yläkirkko
(Lisätty: 28.6.2012)

Saattaen satamaan
(Lisätty: 28.6.2012)

Kirkko
(Lisätty: 28.6.2012)

Kommentit

Tätä matkakertomusta ei ole vielä kommentoitu kertaakaan. Haluatko olla ensimmäinen kommentoija? Kirjoita kommenttisi alapuolelta.

Kommentoi

Haluaisitko kommentoida tätä matkakertomusta? Kommentointi on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille, joten rekisteröidy!

Suosikit

Tilaa Matkakertomukset RSS-syötteenä.
Tilaa Matkailublogi RSS-syötteenä.

© 2008 - 2017 Matkailijat.net | Info | Mainosta sivuillamme

0.00601601600647|1500684241.37|1500684241.36
500x500 Beach