Kirjoittaja: tutkiva matkaaja
Kohdemaa: Vietnam
Kohde: Hanoi, Da Nang, Hoi An, Nha Trang, Saigon, Duon Dong
Kirjoitettu: 4.1.2015
Muokattu: 4.1.2015
Lukijoita: 6809
Meidän "tutkimusmatkamme" Vietnamiin on nyt takana, 27 tunnin kotiin matkustamisen jälkeen istumme taas tukevasti asuntomme sohvalla nenä kiinni TeeVeessä paitsi, että vaimoni potee nuhakuumetta ja on osittain sängyn omana.
Runsaan kolmen viikon aikana matkustimme Vietnamissa junalla n. 1700 km (kolme matkaa), lensimme sisäisillä lennoilla n. 2000 km (kolme matkaa) ja lukemattomilla taksimatkoilla ajelimme useita kymmeniä kilometrejä eripuolilla Vietnamia.
Majoituimme kuudessa eri kaupungissa; Hanoi, Da Nang, Hoi An, Nha Trang, Saigon ja Duong Dong (Phu Quocin saari), ja yövyimme seitsemässä eri hotellissa, joten reppujen purku ja pakkaus tapahtui jo melko totutusti matkamme loppupuolella.
Matkamme oli erittäin mieleenpainuva, jo menomatkalla Frankfurtista - Hanoihin Vietnam Airlinesin koneessa koimme mukavaa, hymyilevää palvelua sekä runsasta ruoka - juoma tarjoilua mikä myös oli täysin maksutonta.
Hanoi, joka on maan pääkaupunki (4 milj. asukasta) on säilyttänyt vielä mukavasti vanhaa vietnamilaista olemustaan.
Vanhassakaupungissa eli 36 Pho Phuong (36 katua) jossa meillä oli hotellimajoitus ja jossa suurimman osan aikaa vietimme on paljon mielenkiintoista näkemistä ja kokemista.
Näillä 36:lla kadulla on omat keskittymät oman alansa tekijöille ja myyntikojuille. Edelleenkin näkee katuja, missä on vain pläkkiseppiä, silkinmyyntiä, hopeaseppiä ym. On pieniä katuravintoloita (kirjaimellisesti kadulla), joissa syödään paikallisia herkkuja ja juodaan tuoreolutta, Bia Hoita, pienillä lasten muovituoleilla istuen. Ravintoloiden puitteet ovat vaatimattomia, mutta tunnelma sitäkin parempi. Katsoimme mm. Vietnam vs Malesia jalkapallomatsin telkkarista tälläisessä 'Bia Hoi'-paikassa ja tunnelma oli tosi railakas, vaikka Malesia sen matsin voittikin.
Vanhankaupungin itäpuolella on Hoan Kiemin järvi. Järveä ympäröi hoidettu puisto jossa oli mukava patikoida. Järven keskellä on pieni saari ja siellä vanha Pagodi (temppeli). Saarelle johtaa punaiseksi maalattu kaunis silta, joka usein esiintyy Hanoita esittävissä kuvissa.
Kävimme myös tutustumassa Hanoissa Hoa lo Prisoniin, vankilaan, joka on ranskalaisten perustama 1880-luvulla. Vankilasta oli tosin jätetty jäljelle vain pieni osa museokäyttöön, loput tontista oli jäänyt uuden ostoskeskuksen alle. Vankilaan oli myös teljettyinä jenkkisotilaita Vietnamin sodan aikana 1963 - 1974 --- erittäin sävähdyttävä paikka!
Hanoista matka jatkui yöjunalla (791km) Da Nangin kaupunkiin.
Kaupunki sijaitsee merenrannalla, suunnilleen kohdassa, josta Vietnam oli jaettuna kahtia (17 leveyspiiri) Vietnamin sodan aikana.
Tänne USA:n merijalkaväki rantautui ensi kertaa vuonna 1963, kun jenkit tulivat "auttamaan" Etelä-Vietnamia taistelussa kommunistista Pohjois-Vietnamia vastaan. Kaupungissa on pitkä, hieno vaaleahiekkainen uimaranta, jonka jenkkisotilaat nimesivät aikoinaan China Beach:ksi, ja mitä nimeä se edelleenkin kantaa.
Meillä oli majoitus kaupungin ulkopuolella, isolla hiekkasärkällä, mihin oli rakennettu laaja hotelli- ja ravintolakeskittymä. Kävimme myös tutustumassa Marmorivuoriin sekä ns. apina kukkuloihin. Henkilökohtaisena oppaana ja taksikuskina meillä toimi Hany, erittäin miellyttävä nuori poika jota me kutsuttiin Juriksi. Vaikka kaveri ei puhunut sanaakaan englantia oli palvelu ensiluokkaista. Mm. kun astuimme ulos autosta, avautui ovi ripeästi sekä sateenvarjo oli salamannopeasti vaimoni päänsuojana ettei rouva vain kastuisi. Hän kuvasi meitä mielellään meidän kameralla, kun kävimme tutustumassa nähtävyyksiin ja halusi myös, että vaimo kuvaisi minua ja häntä, hänen kännykamerallaan.
Mitään tippejä hän ei tekemisistään pyytänyt, vaan ainoastaan sen mitä auton taksamittari kulloinkin näytti.
Yleensäkään emme tulleet kertaakaan huijatuksi, emme edes kokeneet minkäänlaisia kusetusyrityksiä missään kaupungissa. Tuotteitaan kauppaavat myyjät eivät myöskään olleet päällekäyviä, vaan palvelua sai jos sitä halusi.
Da Nangista jatkoimme taksilla Hoi Aniin (30km/ 16€), Juri kuskina.
Kaupunki on pieni, UNESCOn maailmanperintökohde. Kaupungilla on yli tuhatvuotinen historia, mutta 1700-luvulta olevat kiinalaiset Klaanitalot ja muut rakennukset tekevät siitä harvinaisen kokonaisuuden. Myös 1500-luvulta oleva, katettu Japanilainen silta on uskomaton "rakennus", joka näkyy usein Hoi Ania esittelevissä kuvissa.
Täällä Hoi Anissa törmäsimme ensimmäistä kertaa isompaan määrään länsimaisia turisteja, mm. jenkkejä, ausseja, jopa ruotsalaisia sekä jokunen venäläinen.
Majoitus meillä oli modernissa Green Heaven Hoi An Resort and Spa Hotellissa (40 €/yö). Hotellista löytyy uima-allas, oma vaatemyymälä ja tailori (24h palvelu) sekä tasokas hierontapalvelu, jota mekin käytimme. Vastaanoton esimies palveli meitä tullessa henkilökohtaisesti, esitteli tilat ja huoneen. Aamulla kun menimme aamiaiselle hän toivotti hyvät huomiset sanoilla 'Good Morning,Sir!'
Hoi Anista ajoimme taksilla Da Nangin rautatieasemalle, mistä jatkoimme junalla (524km) Nha Trangiin.
Tämä kaupunki on maan suurin rantalomakeskus. Etelä-Kiinanmeren valkohiekkaista uimarantaa kaupungista löytyy kymmeniä kilometrejä. Hotelleja kaupungissa on todella paljon ja uusia rakennetaan koko ajan lisää. Me olimme majoittuneet tammikuussa 2014 valmistuneeseen Hotelli Galliotiin. Todella upea paikka, palvelu ensiluokkaista ja mikä ihmeellisintä ravintola sekä minibaarihinnat halvimmat, mihin koko reissumme aikana törmättiin. Olutpullo (0,42 l) maksoi 11 000 Vietnamin Dongia = 0,42 €. Hotellin upea ravintola, jossa ruokailimme iltaisin oli kokemuksena ensiluokkainen. Ruoka hyvää, annokset isoja ja laadukkaita. Palvelu myös ensiluokkaista kuten koko Vietnamissa, mm. tarjoilija toi TV:n kaukosäätimen meille, että saamme itse valita ohjelman mitä katsoa, koska ravintolassa ei ollut muita asiakkaita ?
Kaupunki olisi ensiluokkainen rantalomakohde ilman suurta venäläisturistien määrää. Kaupunkiin ilmeisesti lennättää joku lentoyhtiö turisteja suoraan Siperiasta ja venäläiset matkatoimistot kaupungissa niitä sitten majoittavat eri hotelleihin.
Myös ravintoloiden menut ja kauppojen ilmoitukset olivat venäjänkielisiä.
Harva tästä kehityksestä sanoi pitävänsä, eräskin liikkeenharjoittaja harmitteli että jo nyt on kehitys johtanut siihen että mm. jenkkien ja aussituristien määrä on vähentynyt huomattavasti, mikä huolestuttaa paikallisväestöä.
Useat venäläiset eivät puhu englantia, ovat töykeitä ja kantavat mm. ruokansa muovikassilla hotellihuoneeseen. Tämän vuoksi mekin saimme ruokailla suuressa hotellin ravintolassa aivan kahdestaan.
Seuraava kaupunki, johon matkustimme jälleen junalla (411km) oli Saigon (virallinen nimi Ho Chi Minh City ).
Kaupungin nimi on ollut kautta aikain Saigon, mutta maan yhdistyttyä vuonna 1976, nimeksi annettiin entisen presidentin ja vallankumousjohtajan nimi Ho Chi Minh. Saigon on n. 9 miljoonan asukkaan kaupunki ja maan talouden keskus. Kaupungissa on suuri määrä loistohotelleja ja korkeita toimistorakennuksia, jopa pilvenpiirtäjiä. Myös uudet kauppakeskukset olivat komeimpia mitä missään olemme ennen nähneet. Meillä majoitus oli pienessä Tan Hoang Long hotellissa. Siisti, pieni ja viihtyisä hotelli aivan kaupungin keskustassa (district one alueella).
Täältä teimme retkiä mm. Vietnamin sodan (1963 - 1975) muistoksi rakennettuun museoon.
Museon nimi oli ennen sotarikostenmuseo, mutta vuonna 1988 USA:n vaatimuksesta tuli sen nimi muuttaa ennen kuin USA oli valmis purkamaan Vietnamiin kohdistamansa kauppasaarto. Kävimme myös ranskalaisten siirtomaaisäntien aikana perustetussa kasvitieteellisessä puutarhassa / eläintarhassa sekä Cholonissa (China Town). Täällä vanhan kiinalaiskorttelin alueella otimme polkupyöräriksan ja tutustuimme tapaninpäivän kunniaksi kolmeen vanhaan pagodiin (temppeliin).
Saigonissa vietimme kaksi yötä ennen joulua ja taas joulun jälkeen toiset kaksi yötä...
Joulua vietimme Duon Dongin kaupungissa, Phu Quocin saarella.
Phu Quoc on saari Siaminlahdessa aivan Kambodzan rajalla (eteläisin paikka meidän reissulla). Saari on kuuluisa helmenviljelystä sekä kalakastiketehtaista. Hapanta kalakastiketta käytetään Aasiassa varsinkin keittojen raaka-aineena ja mausteena.
Reissumme ainoa harmillinen episodi liittyy saarelta varattuun Boulevard -hotelliin. Booking.comin varauksen mukaan huoneeseemme piti kuulua oma terassi. Totuus kuitenkin oli, että koko hotellissa ei ollut huonetta, jossa olisi ollut tuo oma terassi tai parveke. Keskustelimme tilanteesta hotellin johtajan kanssa ja olimme myös yhteydessä Booking.comiin puhelimella, mutta turhaan.
Vaihdoimme hotellia koska oma parveke oli meille tärkeä. Tarkoitus oli viettää aikaa ja ottaa aurinkoa (+32 astetta) nimenomaan myös omalla partsilla.
Uusi hotelli löytyikin aivan rannasta, iso parveke merenpuolella, jossa oli mukava istuskella jouluaattona ja seurata meriliikennettä sekä mielenkiintoisia tapahtumia rannalla.
Yhtenä päivänä vuokrasimme skootterin (6 €/vrk) ja ajoimme Duon Dongista saaren eteläkärkeen.
Koska saarelle on valmistunut lentokenttä vasta vuonna 2010, on turismi saarella varsin vähäistä, ja Duon Dongin ulkopuolella saari on melko asumatonta.
Tie, jota ajelimme oli huonokuntoista hiekkatietä, joten vauhti mopossa ei noussut juurikaan yli 40 km/h, vaimo joka piti ainoana tilanteesta, ehti seurata miten kalastajat kuivattivat kaloja isoilla pedeillä pitkin rantaa tai miten lehmät ja kanat tepastelivat tienpenkalla tai miten puskutraktorit jyräsivät maata kasaan uusien hotellien ja golfkenttien tieltä.
Tienvarsille oli pystytetty suuria kuvakylttejä suunnitelmista, miltä saari tulisi näyttämään muutamien vuosien kuluttua.
Duon Dongin nähtävyyksiä oli myös jokailtainen Night Market. Suurilla pöydillä myytiin saarella viljellyistä helmistä tehtyjä koruja. Oli myös paljon vaate ym. myyntiä, sekä mikä minua miellytti eniten, ravintoloita, joissa myytiin merenantimista valmistettua ruokaa. Oli kalaa, rapuja sekä äyriäisiä. Ruuan sai itse valita hapetetuista vesialtaista, jonka jälkeen kokit valmistivat ruuan joko grillaamalla tai paistamalla - aivan loistavaa syötävää !
Phu Quocin saari oli selvästi mantereen kaupunkeja kehityksessä jäljessä. Englannin kielitaito olematonta, suhtautuminen turismiin vähän kuten aikoinaan Euroopan kommunistivaltioissa oli tapana.
Esimerkiksi meidän hotellissa siivoojien tärkein tehtävä tuntui olevan herättää meidät ennen yhdeksää ja antaa meille kuuluvat aamupalakuponkimme, jos siitä huolimatta meitä ei kuulunut aamupalalle, soi puhelin ja kysyttiin miksi emme tule syömään, buffet maksettu miksi ei tulla ?
Yhtenä päivänä huoneemme oli myös siivoamatta, olimme aikaisin aamulla lähteneet saarta kiertämään ja kun palasimme illalla ei edes roskiksia oltu tyhjennetty. Kun sitten kysyimme asiasta vastaanotosta, lähti virkailija itse siivousta tekemään.
Seuraavana aamuna kävin itse opastamassa kolmen siivoojan komppanian huoneeseemme ja vahdimme parvekkeella, että pyyheliinat vaihdettiin, WC-paperia lisättiin sekä roskikset tyhjennettiin. Touhu oli aivan toista mihin olimme mantereen kaupunkihotelleissa tottuneet.
Phu Quocin saarelta palasimme takaisin Saigoniin sitten vielä pariksi yöksi. Kävelimme pitkiä matkoja kaupungilla, söimme usein jo tutuksi tulleessa Cosmo-ravintolassa ja nautimme kaupungin mukavasta tunnelmasta. Niin ja ne skootterimäärät, mitkä täyttivät sekä Saigonin, että Hanoin kadut, niitä oli varmasti miljoonia.
Kuulemma vielä muutama vuosikymmen sitten kaduilla oli vain polkupyöriä, nyt isompia ja pienempiä "mopoja" sekä japanilaisia ja korealaisia autoja.
Saigonista lensimme Vietjet.com yhtiön koneella Hanoihin, saman yhtiön kuin myös Phu Quocin saarelle menimme.
Hanoissa vietimme kolme lomamme viimeistä päivää, kävellen ympäri Hoan Kiemin järveä ja 36 Pho Phuongin katuja tallaten, tuliaisia metsästellen.
Kaiken kaikkiaan Vietnam on hieno maa, ihmiset ystävällisiä, ahkeria ja rehellisiä. Voimme suositella!!
tutkiva matkaaja
Klikkaa kuvaa nähdesi sen suurempana!
Tätä matkakertomusta ei ole vielä kommentoitu kertaakaan. Haluatko olla ensimmäinen kommentoija? Kirjoita kommenttisi alapuolelta.
Haluaisitko kommentoida tätä matkakertomusta? Kommentointi on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille, joten rekisteröidy!
→ Tilaa Matkakertomukset RSS-syötteenä.
→ Tilaa Matkailublogi RSS-syötteenä.
© 2008 - 2024 Matkailijat.net | Info | Mainosta sivuillamme
0.024389982223511|1733607405.4728|1733607405.4485