Matkakertomuksia Saksa

Matkat & Lennot

Matkailijat.net » Matkakertomukset » Saksa »

Saksan alppeja ja vähän muutakin heinäkuu 2011

Kirjoittaja: sanna
Kohdemaa: Saksa
Kohde: Bad Reichenhall, München
Kirjoitettu: 3.8.2011
Muokattu: 16.2.2012
Lukijoita: 9694

Lufthansan lento lähti 26.7 kohti Müncheniä. Perillä Münchenissä ostimme lentokentällä automaatistaa Bayern-liput paikallisliikenteen juniin ja odottelimme muutaman hetken että kello näyttäisi ysiä jolloin lipun voimassaolo alkaa. Matkasimme päärautatieasemalle josta vaihdoimme junaan joka veisi meidät vaihdon kautta Freilassingissa Bad Reichenhallin, Saksan alpeille. Matka sujui vaivatta ja reilun parin tunnin matkan jälkeen astelimme Bad Reichenhallin katuja kohti hotellia.

Hotellimme oli perheomisteinen Villa Rein, aivan rautatieaseman lähellä. Rakennus oli kaunis. Hotellin omistaja otti meidät ystävällisesti vastaan ja saimme englanninkielisen tietopaketin lähialueiden nähtävyyksistä. Sisäänkirjautumisen yhteydessä saimme myös laput joilla sai ilmaiset matkat kaupungin bussiliikenteellä. Huoneemme oli varsin viehättävä ja viehättävyyttä lisäsi näkymä vuorille. Hotellin tarjoama aamiainen oli aika yllätys. Se oli pieneen tilaan katettu mutta silti siitä oli saatu monipuolinen ja vaihteleva. Jos joku miettii hotellia tältä alueella niin tässä se on.

Kun olimme saaneet tavarat huoneeseen lähdimme kävelemään kaupungin läpi kohti Predigtstuhlbahnia jolla pääsisimme Predigtstuhl-vuoren huipulle. Matka hissillä huipulle sujui hienosti metallipylväästä kiinni pitäen ja puolella teholla hengittäen seisomalla suunnilleen niillä jalansijoilla joilla hissiin tuli astuttua…Taisi sitä tulla vähän ärjyttyä lapsellekin että pysyy paikoillaan Meidän ja hissin käyttäjän lisäksi hississä oli kaksi muuta henkilöä joten näkymät joka suuntaan olivat täysin avoimet ja upeat. Vuoren huipulle päästyämme jatkoimme matkaa kävellen kunnes saavuimme ”alpen hyttiin” jossa joimme oluet ja söimme vähän ruokaa. Sitten aloimmekin jo palailla takaisin hissille sillä viimeinen kyyti alaspäin lähtisi viideltä. Hissille oli reilu jono joten liityimme jonon jatkoksi ja palasimme täydessä hississä takaisin kaupunkiin. Kävelimme kaupungilla ristiin rastiin, kävimme syömässä ravintolassa ja palasimme hotellille nukkumaan päivän väsymyksen pois.

Aamulla suuntasimme suht virkeinä juna-asemalle ja pelasimme lippuautomaatin kanssa muutaman erän. Hävisimme pelin ja jouduimme ostamaan liput junasta konduktööriltä. Matka Salzburgiin meni nopeasti (reilu 30 min) vaikka siihen kuului vaihto Freilassingissa. Salzburgissa lähdimme kävelemään kohti Hohensalzburgin linnaa jossa halusimme käydä. Matkan varrella satuimme kävelemään suoraan Salzburgin katedraalin edestä joten askeleet kääntyivät ovista sisään tähän upeaan rakennukseen.

Hissin lähtöpaikka ylös Hohensalzburgin linnaan löytyi helposti. Menimme hissiin ja pian olimmekin ylhäällä linnassa. Ihastelimme maisemia ja kävimme katsomassa marionetteja. Ravintolasta saimme reunapöydän, joten siinä kelpasi syödä katsellen alas Salzburgiin. Ruokailun jälkeen kävimme kierroksen linnassa ja huipulta tuli otettua muutama hieno valokuva. Kierros oli yllättävän lyhyt. Se kesti ehkä himpun verran pidempään kun jonotus itse kierrokselle… Olisi pitänyt mennä sinne silloin kun ei ollut jonoa, mutta me vaan kävelimme sujuvasti ohi ravintolaan syömään. Kierroksen jälkeen lähdimme linnasta alas kaupunkiin ja menimme Mozartin suklaata myyvään kauppaan jonka olimme aikaisemmin huomanneet. Lapsi valikoi sieltä itselleen suklaat jotka aikoi syödä palattuamme takaisin hotelliin. Suklaakaupan jälkeen kävelimme ristiin rastiin kaupungilla ja kun väsymys alkoi painaa jalkoja sekä auringon paiste tuntui liian kuumalta ajattelimme katsoa kivan terassiin jolla levätä. Eipä löytynyt. Jokainen vastaantuleva terassi oli tupaten täynnä. Kävelimme aika kierroksen ennen kuin löysimme vapaata tilaa Mirabellin puiston vieressä olevasta kahviosta. Jääkahvi ja tuoli tuli aika tarpeeseen eikä mieli tehnyt liikahtaa tuolista mihinkään. Lähdön aika kuitenkin koitti ja kävelimme melkein suoraan (kävimme puiston viereisessä lasten leikkipaikassa) rautatieasemalle ja junaan. Jalkoja jomotaa vieläkin kun ajattelee Salzburgia Illalla Bad Reichenhallissa ei käyty muualla kun rautatieaseman vieressä olevassa italialaisessa ravintolassa syömässä. Lapsi maisteli hotellilla suklaitansa ja jätti ne syömttä. Taisivat sittenkin olla enemmänkin aikuiseen makuun Mozartinkuulat.

Seuraava aamu valkeni pilvisenä. Katselimme hotellihuoneen ikkunasta vuorille ja mietimme että menimme Salzburgiin vääränä päivänä. Kävimme syömässä aamiaisen ja kävelimme juna-asemalle. Tämän päivän reissu oli yksi suuri syy miksi olimme majoittuneet Bad Reichenhalliin. Nousimme Berchtesgadenin junaan ja matkamme kohti Kotkanpesää alkoi. Junamatka oli kiva. Junarata seurasi turkoosin väristä kirkasta jokea ja ympärillä vuorimaisemat olivat hienot. Perillä Berchtesgadenin rautatieasemalla hyppäsimme täyteen bussiin jolla pääsisimme Obersalzbergiin. Bussissa ei tainnut olla ketään paikallista. Päätepysäkki oli suoraan lippuluukun vieressä josta sai ostaa liput Kotkanpesään. Neljä bussia oli valmiina viemään turistit ylös huipulle. Matka kapeaa tietä oli huikea ja mitä ylemmäs mentiin sen enemmän oli pilviä. Perillä Kotkanpesässä näkyvyys oli täysi nolla. Siellä me sitten pilvissä kävelimme aikamme ja lopulta menimme sisätiloihin ravintolaan syömään. Olimme varanneet reilun pari tuntia vierailuaikaa Kotkanpesään (kun bussista poistutaan pitää valita aika jolloin haluaa lähteä alas ja ilmoittaa se luukulla ennen tunneliin menoa), joten söimme ja joimme pitkän kaavan kautta kun ulkonakaan ei juuri maisemia päässyt ihastelemaan pilvien takia. Lähdimme Kotkanpesästä hyvillä mielin vaikka maisemat jäivät näkemättä. Se on hieno paikka ja ehkä meillä pilvisen sään kävijöillä on se etu että muita turisteja on vähemmän. Nytkin siellä kyllä riitti ihmisiä, mutta enemmänkin sinne olisi mahtunut. Kun olimme palanneet takaisin Obersalzbergiin menimme Dokumentation Obersalzbergiin josta yllättäen saatiin suomenkielinen esittelylappu käteen. Mies kiersi paikan tarkemmin, me lapsen kanssa keskityttiin bunkkeriin ja lopulta läheisen ravintolan terassiin ja jälkiruoka menuun. Bussia takaisin Berchtesgadeniin saatiin odottaa reilu puoli tuntia. Hiukan harmitti kököttää pysäkillä mutta ei siitä enää viitsinyt minnekään lähteäkään. Kun bussi tuli kävi pelko mielessä että ei mahduttaisi siihen, mutta onneksi kaikki pysäkillä olijat mahtuivat bussiin. Juna-asemalla junaa ei tarvinnut odottaa vaan pääsimme suoraan siihen ja 30 min junamatka alkoi takaisin Bad Reichenhalliin.

Iltaa oli vielä jonkin verran jäljellä joten otimme uikkarit ja pyyhkeet reppuihin ja lähdimme RupertusTherme Spa & Fitness Resortiin rentoutumaan. Ihana kylpylä. Ulkoaltaista näkymät vuorille ja vesi ihanan lämmintä. Altaita on eri syvyisiä joten lapsetkin menevät hyvin mukana vaikka eivät olisikaan uimamaistereita. Kylpylästä palasimme takaisin hotellille ja suuntasimme syömään rautatieaseman lähellä olevaan italialaiseen ravintolaan jossa olimme käyneet aikaisemminkin. Tämä oli meidän viimeinen ilta Bad Reichenhallissa. Seuraavana aamuna huoneen luovutus ja junamatka takaisin Müncheniin.

Aamu valkeni ja oli aika heittää hyvästit ihanalle Bad Reichenhallille. Kaupunki on idylli. Siellä on suihkulähteitä, roskattomat kadut, kauniita rakennuksia kukkaistutuksineen vieri vieressä, kävelykatuja, lapsille kadunvarsilla heiluvia eläitenmuotoisia istuimia, kahviloita terasseineen, mutta kuitenkin kaupungin kaikki palvelut. Tähän kun lisää vielä upeat maisemat ja kirkkaat vesistöt niin huh, huh! Jos jossain pitäisi viettää rauhallisia eläkepäiviä niin allekirjoittanut suuntaisi tänne.

Juna-aseman automaatista onnistuttiin ostamaan Bayern-liput. Nousimme jälleen junaan ja matkasimme kohti Freilassingia. Seuraavaan Müncheniin junaan oli vajaa tunti aikaa joten laitoimme matkalaukkumme säilytykseen ja kävimme syömässä jäätelöt aseman lähellä. Parin tunnin junamatka meni nopeasti. Perillä Münchenissä saavuimme hotellille ja saimme heti huoneemme.

Münchenin hotelliksi valikoitui Sheraton Munich Arabellapark Hotel pelkästään sen takia että sillä oli hyvä tarjous. Huoneemme oli 23 kerroksessa joten sanomattakin on selvää että näköala oli ”ihan kiva”. Kun olimme asettuneet huoneeseen lähdimme käymään English Gardenissa. Reissu meni vähän pieleen kun ei ollut karttaa joten kierrettiin pidemmän kautta. Kävellessä katseltiin taivaan tummia pilviä ja meinattiin että kohta alkaa varmaan satamaan. Ja niin alkoikin juuri kun olimme Chinesischer Turmin luona. Ravintolan tarjoilija ilmoitti katetun terassin menevän kiinni kun ukkonekin jyrähteli ja sisätilat olivat täyteen buukatut. Ei siinä sitten auttanut muu kun ottaa sateenvarjo laukusta ja lähteä etsimään jotain pysäkkiä. Vettä tuli kaatamalla ja sitä tuli niin pitkään että me ehdittiin pois koko puistosta, mennä ratikalla Lehelin metroasemalle ja metrolla hotellin lähelle Vapianoon syömään. Kun lähdettiin syömästä niin sadekin loppui. Päätettiin vetäytyä hotellihuoneeseen ja pysyä siellä.

Aamulla aamu-uinnin ja aamiaisen jälkeen lähdimme kohti keskustaa. Menimme päärautatieasemalle ja turisti-infoon hakemaan kaupungin kartan. Jo helpotti. Suuntasimme puolivahingossa Frauenkirchenin viereen ja päätimme kiivetä torniin. Aika pettymys koko torni. Onneksi ei maksanut kuin 3 € per naama. Itse kirkko on mahtava. Kirkon läheltä löytyi Rathaus-Glockenspiel joka sattui soittelemaan esityksensä juuri kun olimme siellä. Siellä sitä sitten tapitettiin pyöriviä nukkeja Jatkoimme matkaa Viktualenmarktin kautta kohti Deutches Museumia. Poikkesimme museon lähellä olevassa kiinalaisessa ravintolassa (China Restaurant Wok & Roll) syömässä buffetlounaan. Eipä ole vähään aikaan tullut syötyä itselle niin kamalaa oloa. Hyvää ruokaa, eikä maksanut kun 8,30 € /hlö. Deutches Museumista ei ole paljoa sanottavaa. Se oli… Sanotaanko niin että sieltä käveli ulos kaksi aika hapanta aikuista ja yksi vähemmän hapan lapsi. Museon jälkeen kävelimme kohti keskustaa ja ajattelimme istua oluelle jonnekin. Ei onnistunut. Jokainen terassi oli aivan täynnä. Päätettiin lähteä hotellille oleilemaan. Voihan sen lauantai-illan hotellillakin viettää katsellen telkusta saksaksi dubattua Spidermania…

Sunnuntaina aamulla nousimme raitiovaunuun (17) ja suhautimme hotellilta suoraan Nymphenburgin linnaan. Kävimme katsomassa linnan huoneet ja kävelimme puistossa. Linna oli nopeasti käyty läpi. Aikaa jäi arvioitua enemmän joten päätimme mennä eläintarhaan. Emme kertoneet lapselle minne mennään ja sen ilme oli sanoin kuvaamaton kun se haistoi eläintarhan hajun tajuten minne ollaan menossa Loppupäivä menikin eläintarhassa sukkelaan ja tyytyväisinä näkemäämme ja kokemaamme lähdettiin sieltä pois lähellä sulkemisaikaa. Jos joku on menossa eläintarhaan pienen lapsen kanssa niin kiliaitauksen kilit on ahneita otuksia, ne pukkaa tulemaan suunnilleen syliin kun huomaavat sapuskaa kädessä.

Sunnuntai päättyi ruokailuun Hofbräuhausessa. Upea tunnelma ja jos sattuu tykkäämään kasvisruuasta niin halvalla pääsee.

Maanantaina kiertelimme kaupoissa pidemmän kaavan kautta ja kävimme Peterskirchessä. Kirkko on sisältä kuin karamelli. Mielettömän kaunis! Kävelimme katsomaan egyptiläistä museoa missä se sijaitsee ja siitä Alte Pinakothekin kautta English Gardeniin. Tällä kertaa sade ei estänyt käyntiä Chinesischer Turmissa vaan pääsimme sinne istumaan ja fiilisteelmään. Siellä sitten tulikin istuttua muutama tunti katsellen ihmisiä ja juoden olutta.

Tiistai, kotiin paluun päivä. Aamiaisen jälkeen pakattiin tavarat ja luovutettiin huone. Suunnattiin egyptiläiselle museolle vaan tajutaksemme että se ei ole vielä niissä tiloissa. Siinä sitten mietittiin miten tappaa aikaa joten menimme Alte Pinakothekiin katselemaan taidetta. Me tykättiin siitä paljon. Onneksi mentiin sinne vaikkei taiteen ystäviä sen kummemmin ollakaan. Aikaa oli vielä sen verran jäljellä että päätimme vielä käydä Hofbräuhausissa syömässä ennen lähtöä lentokentälle. Sieltä sitten lähdimme hotellin kautta kohti lentokenttää ja Suomea. Hyvä reissu kaikin puolin. Voisi tehdä saman uudelleenkin vaikka heti.